top of page

HOITOVIRHE - vertaistuki

Kymenlaakson alueen potilaille

Artikkelit, blogit, fb-ryhmät

​

Blogeja ja Fb-ryhmiä

   "Sano EI fluorokinoloniantibiooteille" -fb-ryhmä

  • "Potilaan asialla" fb-ryhmä
     

Lääkkeet:

Rokotteet:

​

Kirjoja:

Jos sait sairaalassa huonoa kohtelua tai vaivasi hoidettiin väärin, älä vaikene. Hoitovirheestä tai vahingosta on aina oikeus valittaa.

Ihmisten on vaikea mieltää, että kaikkea ei korvata. Terveydenhuollossa on aina riskinsä. Jokaisella potilaalla on myös oikeus laadultaan hyvään hoitoon ja kohteluun. Aina näin ei tapahdu.

Jos epäilet joutuneesi virheen tai vahingon kohteeksi, ota yhteys hoitaneeseen sairaalaan tai terveyskeskukseen.

Hoitoon tai hoitotulokseen tyytymättömän potilaan on parasta keskustella ensin hoitavan lääkärin kanssa. Jos asia ei selviä, sairaalan johtajalle voi tehdä kirjallisen muistutuksen.

Jos epäilee hoito- tai menettelytapavirhettä, kannattaa tehdä ilmoitus Potilasvakuutuskeskukseen. Jos mikään muu ei tunnu auttavan, on yksi keino vielä jäljellä: kantelu valvovalle viranomaiselle.

Neuvoa valitusreitin valintaan voi kysyä hoitopaikan potilasasiamieheltä.

– Potilasasiamiehen tehtävä on antaa tietoa potilaan oikeuksista, neuvoa ja avustaa tarvittaessa jatkotoimenpiteissä. Potilasasiamiehen yhteystiedot saa hoitopaikan neuvonnasta tai internetsivuilta, opastaa ylilääkäri Matti Heino Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta.

Muistutus johtajalle

Potilas kokee, että lääkäri on ollut ylimielinen ja töykeä. Mitä tehdä?

Ensimmäiseksi potilaan kannattaa neuvotella hoitavan henkilön kanssa. Usein kyseessä on potilaan ja hoitohenkilökunnan välinen väärinkäsitys, joka saadaan selvitettyä keskustelemalla. Myös kyseisen organisaation potilasasiamies voi neuvoa.

Kansankielisesti puhutaan usein hoitovirheistä, vaikka kyseessä ei välttämättä olisikaan hoitohenkilökunnan virheellinen menettely. Siksi olisikin parempi käyttää termiä hoitohaitta. Se pitää sisällään kaikki potilaan kokemat negatiiviset seuraukset ja tuntemukset.

Hoitoon tai kohteluun tyytymätön potilas voi tehdä potilaslain mukaisen muistutuksen. Muistutus tehdään hoitopaikan johtajalle kirjallisena. Johtaja pyytää selvityksen hoitoon osallistuneilta henkilöiltä, ja potilas saa kirjallisen vastauksen niin pian kuin mahdollista.

Kirjallisen vastauksen saaminen kestää yleensä viikosta kuukauteen.

– Suosittelemme aina, että asia selvitetään siinä yksikössä, jossa potilas on hoitoa saanut, neuvoo HUSin ja HYKSin potilasasiamies Elina Lohva.

Tarkasta tietosi

Potilaalla on oikeus tarkastaa omat potilasasiakirjatietonsa pyytämällä kopiot potilaskertomuksesta sekä oikeus vaatia virheellisten tietojen korjaamista.

– Asiakirjoihin perehtyminen voi ehkäistä monta virhettä ja vahinkoa, muistuttaa Lohva.

Jos epäilee asiattoman ihmisen päässeen katsomaan salassa pidettäviä potilastietojaan, kyse on salassapitovelvollisuuden rikkomisesta.

Yleensä asian voi selvittää, sillä tietojärjestelmän muistiin jää merkintä henkilöistä, jotka ovat lukeneet potilaskertomusta.

Kaikkea ei korvata

Potilas epäilee, että murtuman hoidossa kontrollien välit olivat liian pitkiä ja käsi ehti siksi luutua virheasentoon. Mitä tehdä?

Suomessa on voimassa potilasvahinkolaki. Se tarkoittaa sitä, että potilas voi hakea korvausta hänelle tapahtuneesta henkilövahingosta Potilasvakuutuskeskukselta. Lisätietoa saa potilasasiamieheltä.

Suurin osa korvatuista vahingoista on hoitovahinkoja. Niiden lisäksi korvataan esimerkiksi infektiovahinkoja, tapaturmavahinkoja ja lääkkeen toimittamisvahinkoja.

Korvausta ei siis voi saada pelkästä mielipahasta tai ajanhukasta.

Yleisimmät korvattavat potilasvahingot ovat sattuneet raajamurtumien leikkausten ja muun hoidon yhteydessä sekä polven ja lonkan tekonivelleikkauksissa. Potilasvakuutuskeskus korvaa vain noin kolmanneksen ilmoitetuista vahingoista.

Hoidon huono lopputulos ei välttämättä tarkoita korvattavaa potilasvahinkoa, jos lääketieteellisesti perusteltu hoito on asianmukaisesti toteutettu.

– Joskus ihmisten on vaikea mieltää, että kaikkea ei korvata. Terveydenhuollossa on aina riskinsä. Oleellista on pohtia, olisiko tilanteessa voitu toimia toisin ja olisiko vahinko siten voitu välttää, selventää Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Reima Palonen.

Potilaan valitusmahdollisuudet koskevat myös yksityisessä terveydenhuollon yksikössä annettua hoitoa. Yksityisen lääkärin tai hammaslääkärin palvelun voi saattaa myös Kuluttajariitalautakunnan käsiteltäviksi.

Harvoin lakitupaan

Suomen potilasvahinkolaki on kansainvälisesti varsin ainutlaatuinen, koska sen tarkoitus ei ole osoitella syyllisiä hoitovirheen tapahduttua.

Potilasvakuutusjärjestelmän ja potilasasiamiesten takia suomalainen terveydenhuolto työllistää harvinaisen vähän lakimiehiä. Potilaiden ja lääkärien ristiriitoja ei yleensä ratkota lakituvissa Amerikan-malliin.

Potilasvakuutuskeskuksesta saatu päätös on potilasasiamies Elina Lohvan mukaan monelle psyykkisesti tärkeä.

– Myönteinen päätös on helpotus potilaan kokeman vaivan ja tuskan jälkeen, vaikka raha ei korvaa kipua.

Kirjoita kokemuksistasi

Erityisen tärkeää on pitää kaikki maksetut laskut ja kuitit tallessa. Lisäksi potilas voi kirjoittaa ylös kuvauksen siitä, miten hän on oman sairauden jatkoseuraamukset kokenut ja miten koettu vahinko on vaikeuttanut jokapäiväistä elämää.

Tietoja voidaan tarvita myöhemmin, jos vahinko katsotaan korvattavaksi.

– Mahdollisista vammoista kannattaa ottaa myös valokuvia, joihin on merkitty tarkat päivämäärät ja kellonajat, neuvoo Elina Lohva.

Kantelu viime kädessä

Potilas teki hoidostaan muistutuksen sairaalan johtajalle. Potilaan mielestä muistutuksesta saatu vastaus ei selventänyt tapahtunutta. Mitä tehdä?

Jos muistutuksesta saatu vastaus ei tyydytä tai asia ei selviä, voi potilas tai omainen tehdä kantelun. Kirje tai internetistä tulostettava lomake lähetetään joko sosiaali- ja terveysalaa valvovaan Valviraan tai lääninhallitukseen.

Kantelun voi tehdä esimerkiksi viivästyneestä tai virheellisestä hoidosta tai potilaan saamasta kohtelusta.

Pääjako on seuraava: Kantelu tehdään Valviraan silloin, kun hoitovirhe-epäily koskee hoitovirheen takia menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa. Muut tapaukset hoitaa se lääninhallitus, jonka alueella hoito on tapahtunut.

Julkisen terveydenhuollon toiminnasta voi tehdä kantelun myös eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille.

Kantelut lisääntyneet

Kanteluiden käsittelyaika Valvirassa oli edellisvuonna keskimäärin 14 kuukautta, joten kovin nopeaa vastausta ei kannata odottaa.

Valvira käsittelee kanteluista noin kolmanneksen, lääninhallitukset hoitavat loput. Kantelut ovat lisääntyneet viime vuosina.

Valviran Matti Heinon mukaan se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hoitovirheitä tapahtuisi aiempaa enemmän.

– Potilasasiamiehet ovat lisänneet ihmisten tietoisuutta omista oikeuksistaan, mikä on hyvä asia.

Myös potilasasiamiehet ovat tulleet potilaille helposti lähestyttäviksi.

Huomautus tai kehotus

Kantelusta saattaa seurata esimerkiksi huomautus, kehotus, kirjallinen varoitus, ammatinharjoittamisoikeuden rajoitus tai oikeuden poistaminen määräajaksi tai kokonaan.

Lääkärin saama huomautus saattaa tuntua potilaasta mitättömältä seuraamukselta kärsittyjen kipujen ja särkyjen jälkeen.

Kannattaa silti muistaa, että lääkärille pienikin huomautus saattaa olla vaikea kokemus.

– Ammatin harjoittamisen rajoittaminen vaatii selviä väärinkäytöksiä. Sellainen voisi olla esimerkiksi tapaus, jossa lääkäri olisi toiminut alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena, kuvailee Valviran Matti Heino.

​Lisätietoa: www.valvira.fi (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto), www.pvk.fi (Potilasvakuutuskeskus) ja www.laaninhallitus.fi (lääninhallitukset).

Muista oikeudet

Lain mukaan potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hoito on järjestettävä vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioittaen.

Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä ja eri hoitovaihtoehdoista sekä niiden vaikutuksista.

Potilaalla on oikeus saada luettavaksi itseään koskevat potilasasiakirjat, kuten potilaskertomus.

Valitustiet:

Keskustele ensin hoitavan lääkärin kanssa. Kyse saattaa olla väärinymmärryksestä.

Ota yhteys sairaalan tai terveyskeskuksen potilasasiamieheen. Hän neuvoo muistutuksen, kantelun tai potilasvahinkoilmoituksen laatimisessa.

Tee muistutus hoitopaikan johtajalle kirjallisesti. Kysy yhteystiedot potilasasiamieheltä tai katso internetsivuilta. Muistutus käsitellään hoitopaikan hallinnossa.

Jos haet korvausta esimerkiksi kivuista ja säryistä, tee vahinkoilmoitus Potilasvakuutuskeskukselle.

Lääninhallitukselle voi tehdä kantelun, vaikka olisitkin jättänyt hoitopaikkaan muistutuksen tai tehnyt ilmoituksen Potilasvakuutuskeskukselle.

Jos kyse on hoitovirheen takia menehtyneestä tai vakavasti vammautuneesta potilaasta, tee potilasvahinkoilmoitus ja kantelu Valviraan.

Termit selviksi

Hoitovirhe: Hoitohenkilökuntaan kuuluvan virheellinen menettely.

Hoitohaitta: Potilaalle hoidossa aiheutunut haitallinen seuraamus. Pitää sisällään kaikki potilaalle hoidon yhteydessä aiheutuneet negatiiviset seuraukset ja tuntemukset. Ei ole välttämättä virheen seurausta. Voi tarkoittaa myös mielipahaa.

Potilasvahinko: Terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutunut potilasvahinkolain nojalla korvattava henkilövahinko.

Hyvä terveys/Emmi Nissi  10.10

​

​Sunnuntaisuomalainen:

Sadat kuolevat hoitovirheisiin vuosittain Suomessa

Joka sadannelle hoitovirhe aiheuttaa vakavan haitan.

STT 25.3.2012 6:16

Joka kymmenes sairaalapotilas kärsii hoitovirheestä Suomessa. Joka sadannelle virhe aiheuttaa vakavan haitan. Haittoja voi syntyä esimerkiksi potilaiden siirtelystä, kun potilastiedot eivät siirry mukana. Virheriskiä lisäävät mutkikas hoitoteknologia, henkilökunnan vähyys ja johdon epäpätevyys.

Hoitovirheisiin kuolee arviolta 700–1·700 potilasta vuosittain, kun esimerkiksi liikennekuolemia on noin 300.

Joka vuosi aiheutuu lähes miljardin euron lisäkustannukset, kun potilaat tarvitsevat lisää hoitoa virheiden takia.

THL pyrkii puolittamaan hoitovirhehaitat vuoteen 2020 mennessä.

Kaikki haittatapahtumat pitäisi kirjata hoitoilmoitusrekisteriin, mutta sairaalat kirjaavat niitä erittäin huonosti, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjelmajohtaja Anneli Milén.

Hoitovirheissä on kyse inhimillisistä virheistä mutta myös piittaamattomuudesta.

 

Sairaanhoitopiiri joutuu maksajaksi

Turun Sanomat 16.10.2004 14:45

SEPPO SUDENNIEMI

Lähes kymmenen vuotta jatkunut korvausprosessi diagnoosiviiveen takia puoliksi halvaantuneen 11-vuotiaan pojan vahingonkorvauksista on päätynyt pojan eduksi ja potilasvakuutuskeskuksen (PVK) tappioksi. Suomen pisimpiin korvausprosesseihin lukeutuvassa jutussa pojalle myönnettiin Helsingin hovioikeuden päätöksellä useiden satojentuhansien eurojen edestä vahingonkorvauksia.

Korkein oikeus ei myöntänyt ratkaisuun enää valituslupaa PVK:lle.

Pojan halvaustapaus on samalla ollut maan johtavien lastenlääkäreiden kiistakapula, jossa erikoisalan asiantuntijat ovat esittäneet näkemyksiään siitä, olisiko halvaus vältetty, jos poika olisi lähetetty ajoissa erikoishoitoon.

Vuonna 1993 syntyneellä helsinkiläispojalla oli havaittu epätavallisen nopeaa päänkasvua ja Kymenlaakson keskussairaala (Koks) lähetti hänet Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan (Hyks), missä lapselle toukokuussa 1994 asennettiin vesipään takia shuntti aivopaineen nousun estämiseksi. Vanhemmille annettiin kirjalliset ohjeet shuntin tukkeutumistapauksien varalle.

Syyskuussa 1994 pahoinvointinen lapsi vietiin Koksin päivystysklinikalle. Vanhemmat ilmoittivat epäilevänsä shunttitukosta ja pyysivät lähetettä Hyksiin. Ylilääkärin mielestä lapsella oli oksennustauti ja hänet passitettiin kotiin, mutta seuraavana päivänä lapsi tuotiin uudelleen Koksiin. Hänen vasen jalkansa oli käynyt hervottomaksi, mutta Koksin lastenklinikalla hänen arvioitiin kärsivän vatsataudista. Vasta neurologin oltua yhteydessä Hyksiin poika sai sinne lähetteen ja shuntin todettiin tukkeutuneen. Sitä korjattiin kaksi kertaa, mutta pojalle kehittyi vasemman puolen halvaus.

Asiantuntijalääkärien lausunnot olivat ristiriitaisia. Erään lääkärin mukaan hydrokefaliaan eli vesipääsairauteen liittyy harvoin halvaantumisoireita, mutta Hyksiin toimittaminen olisi ehkä voinut estää halvauksen. Toisen lääkärin mukaan pojan päässä on ollut rakenteellinen poikkeavuus, mutta shuntin tukkeutumiseen liittynyt paineennousu olisi voinut toimia liipaisinefektinä halvaantumiselle. Kolmannen mukaan aivopuoliskon poikkeavuus ei johdu hydrokefaliasta. Neljäs kertoi, että oikean aivopuoliskon heikko kohta näkyi röntgenkuvissa jo heinäkuussa 1994.

Vanhemmat hakivat 1996 korvausta PVK:lta, jonka mukaan kysymys ei ollut potilasvahingosta. Potilasvahinkolautakunta oli samalla kannalla ja 1998 potilasvakuutusyhdistys pysytti aiemman päätöksensä.

Helsingin käräjäoikeus totesi tuomiossaan marraskuussa 2001, että pojan toimittamisessa Hyksiin oli tapahtunut viive ja se on todennäköisesti aiheuttanut halvauksen ottaen huomioon pään kehityshäiriöt. Käräjäoikeus myönsi pojalle pysyvästä viasta ja haitasta noin 12 700 euroa, kosmeettisesta haitasta 5 800, kivusta ja särystä 8 300, oikeudenkäyntikuluista noin 11 000 sekä pysyvästä viasta ja haitasta pojan täytettyä 18 vuotta 25 400 euroa korkoineen indeksillä tarkistettuna. Pojan jatkohoidolle oli merkityksellistä se, että suurin summa, lähes 200 000 euroa, kertyy kuluista, jotka koskevat liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden III luokan mukaista hoitotukea vastaavaa määrää vuodesta 1994. Käräjäoikeus oli myöntänyt korvauksen IV maksuluokan mukaisesti, mutta hovioikeus muutti sen III:ksi.

Korkeimmalta oikeudelta valituslupaa hakiessaan PVK viittasi terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen TEO:n lausuntoon. Sen mukaan pojan hoito oli ollut vaikea perussairaus huomioon ottaen asianmukaista eikä varsinaisia virheitä tai laiminlyöntejä ole osoitettavissa, joskaan siirto Koksista Hyksiin ei toteutunut aivan optimaalisesti.

 

Lääkärinäkemys ei yksin saa ratkaista

Kantajia edustaneen turkulaisen asianajaja Heikki Schreyn mielestä se oli silmiinpistävää tuottamuksen arvioinnissa, että tuomioistuin teki riidattomien faktojen osalta päinvastaiset johtopäätökset kuin potilaan oikeusturvaa puolustavat potilasvahinkolautakunta ja terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Niiden näkemys pohjautui asiantuntijalääkäreiden lausuntoihin.

- Lääketieteellisistä kysymyksistä asiantuntijoina kuullut lääkärit ottavat helposti ratkaisijan roolin myös oikeudellisissa kysymyksissä, jolloin lopputulos saattaa olla tässä puidun tapauksen kaltainen, Schrey totesi.

- Itse potilasvakuutuskäytännössä on se epäkohta, että julkisella puolella tapahtuneilla hoitovirheillä ei tosiasiallisesti ole mitään vakuutusturvaa, sillä valtiolta ja kunnilta ei peritä vakuutusmaksuja. Mikäli hoitovirhe tapahtuu julkisella puolella, peritään siitä syntyneet kustannukset suoraan kyseisen sairaanhoitopiirin määrärahoista. Tämäkin juttu aikaansaa melkoisen loven Kymenlaakson keskussairaalan määrärahoihin.

- Tämä käytäntö selittää osaltaan sitä, miksi potilasvahinkoratkaisujen oikeudellinen arviointi on riippumattomissa tuomioistuimissa varsin usein toinen kuin lääkärivetoisissa asiantuntijaelimissä.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074000766/Hoitovirheen+vuoksi+halvaantuneelle+pojalle+satojentuhansien+korvaus

Päivitetty 22.1.2020

bottom of page